keskiviikko 20. helmikuuta 2013

itse

Koska mä nyt ensimmäistä kertaa sitten syyskuun olen pystynyt saamaan itsestäni minkäänlaista kuvaa, viskellään sitä nyt sitten vähän kaikkialle. Siellä muuten paistaa aurinko ja se tekee mut aika onnelliseksi.

Enää puuttuu vain kuiva asfaltti ja katupölyn tuoksu.


lauantai 16. helmikuuta 2013

kevään ensimmäinen

On jo kevät. Sen tietää siitä, että askel on kevyt ja hymy herkässä.

Eilen olin keskustan ostoskeskuksen ruokakaupassa käymässä ja vihannesosastolla ollessani korviini kantautui jokin tuttu sävel. Jäin hetkeksi kuuntelemaan ja tajusin, että seinän toisella puolella keskus..aukiolla on wanhojen tanssien esitys. Kuinka nostalgista, hymyilytti kovasti. Mitään en enää omista vanhojen askeleista muistanut, muuta kuin hyväntuulisen kömpelöyyden.

Ruusujakin ostin kimpun, vaikka ei oikeastaan olisi ollut varaa.

Illalla kävin H:n kanssa katsomassa Wreck it Ralphin. Pidin siitä. Skrillex löytyi cameo-roolista, kiinnostava veto Disneyltä. (En edes pidä Skrillexistä, silti.) Vaikka elokuva olikin suomeksi, ei se oikeastaan haitannut. Pääsimme lähes yksityinäytökseen, salissa ei ollut lisäksemme kuin muutama muu seurue.

Elokuvan jälkeen eksyimme Kattiin ja Ässä naureskeli joukkuechatissa, että onko meillä treffit. Ei ainakaan enää sen jälkeen, kun lievästi kiristin Ässän itsensä paikalle seuraksi.

Oli hyvä perjantai.



ps. Päivitin puhelimeni käyttöjärjestelmän (vain kaksi vuotta myöhässä) ja pystyin asentamaan Instagramin. Kiehtovaa.

lauantai 9. helmikuuta 2013

röyhkeyden määrä

Kissan nukkuminen hiirimatolla käden vieressä oli söpöä silloin elokuussa, kun Riesa oli vauva. EI OLE ENÄÄ.






 MENKÄÄ POIS SIITÄ.