keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

ahfödih

Jo saa hyvään vauhtiin päässyt kirjojen lukeminen riittää, eilen tuli Bioshock Infinite .... ja minä saan katsoa sohvalta, kun H pelaa. Pa-ras-ta. Eilisen kolmen, neljän tunnin setin jälkeen mulla on jo valtaisa girl crush Elisabethiin. Koska en diggaa shootereista, näin mä saan kaiken hyödyn. Tarina, visuaalisuus ja kaikki ilman sitä perhanan ammuskelua kakat housussa.

Kuvitukseksi silti kirjan lukeminen kolmelta aamuyöllä.


tiistai 26. maaliskuuta 2013

cihara

Tunnen oloni huvittavan proksi, kun kikkailin instagramista kuvat koneelle lähdekoodin kautta, kun selainversiossa niitä ei tiettävästi voi tallentaa noin vain. Hähää. Tänään näytin tältä koulun vessassa.



sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

fggh

Miten kaksi hyväntuoksuista asiaa, satunnainen hoitoaine ja kookosöljy, voivat yhteen laitettuna muodostaa niin kammottavan pahan hajukombon, että tekee mieli oksentaa suihkukaapin lattialle. Onneksi en oksentanut. Olisi voinut olla ikävää olla vesi-yrjö-sohjossa.

lauantai 23. maaliskuuta 2013

111

On aika raskasta pitää itsestään enemmän kuin koskaan ja vihata itseään enemmän kuin koskaan.

torstai 21. maaliskuuta 2013

mätäkkä

Tuntuu jotenkin paradoksaaliselta, että lähes larppaamisnolouteen verrattava korttipeli on saanut mut sosiaalistumaan tässä parin viikon aikana enemmän kuin on tarpeen. Mikä on myös aiheuttanut tissuttelun järkyttävän kasvamisen. Tuntuu pahalta.

Katissa oli myös bingoilta. Mitään en voittanut.

Luokkatoverini oli eilen meillä juopottelemassa. Pelasimme pleikkari ykkösellä, katsoimme Hugo tv-show'ta youtubesta ja olimme nostalgisia. Voi ysäri, kuinka sinua en ole kaivannut.


keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

"skyrim for nords"

Eilen olin huutelemassa pakkasviimassa, kun intomielisimmät puhuivat opintotuen säilyttämisen puolesta. Tunnin jaksoin kiljahdella mukana (vähän vaivautuneena) ja sitten kääntyi nokka kohti Kattia. Crowmoor ei lämmittänyt, kaakao vähäsen.

Opiskelijamielenosoituksen innoittamana uskalsin katsoa tilini saldon. 70e. Osittain omaa vikaa, mutta silti. Äääh, äiti maksa mulle junaliput kotiin.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

dusk

Viiteenkymmeneen neljään neliöön mahtuu viisi kuihtunutta ruusua ja kohtuuton määrä pölyä.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

piraijoita uniin

Katsoin eilen Piranhan. Oli paska leffa, kuten oli jo ennalta tiedettävissä.

Silti se tuli uniin. Viime yönä olin perheeni kanssa automatkalla ja otimme liftaritytön kyytiin. Juttelimme mukavia ja pääsimme laivaan. Keskellä merta piraijat tulivat ja laiva upposi ja kaikki hukkuivat. Minä en hukkunut, minä selvisin mereltä rantaan ja itkin rantahiekassa. Jouduin laitokseen, minua solvattiin nistiksi ja kohdeltiin kaltoin. Psykologini lähti sukeltamaan kanssani ja hain vetisestä hytistäni vaatteita ja gameboyn pokemonpelit. Näin kuolleen isäni. Hän kertoi rakastavansa minua. Karkasin laitoksesta ja soitin ystävälleni, että en halua elää. Haluan kadota mereen, kuten kaikki muutkin.

Puoli vuorokautta myöhemmin en ole vieläkään päässyt unesta irti.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

lause lause lause

Oho, mut tutustutettiin tällä viikolla Magic the Gatheringiin. Kiinnostavaa. Ihan noob olen vielä, katsoo mitä tästä tulee. Alla olevassa kuvassa ensifiilikseni pelistä, vaikka en edes sinistä pelaa.


Eilen väitin, että on kevät. Oli vain -7 pakkasta ja aurinko paistoi. Ihan selkeä tennarikeli. Kuva on taktisesti rajattu siten, että kaikki lumi jäi juuri ja juuri pois kuvasta.


Olin myös tänään tissienläpsyttelyscrimmagessa jamtimerina. Pelotti suoraan sanottuna ihan saatanasti ennen pelin alkua, enemmän kuin rullat jalassa koskaan. Kai se ihan hyvin meni. En ollut kovin paljoa kuistikolla, muuta kuin timeoutista poistullessa.

ps. instagrr-nick on raatonne. En kyllä siltikään lopeta tämän bloginrohjon täyttämistä puhelinkuvilla.

tiistai 5. maaliskuuta 2013

miten blogia kirjoitetaan

Elämästäni on tullut paljon valokuvauksemman täyteistä instagramin myötä, vaikka se tarkoittaakin sitä, että kuvat ovat heilahtaneita ja vähän kämäisiä. Tai ei edes niin vähääkään. On tämä kuitenkin vaihtelua sille, että mistään ei jää minkäänlaista kuvallista muistoa käteen.

En osaa suhtautua asiaan.

Olen tänään ollut tyttö, olen käynyt talvilomalla pöndellä porukoilla, olen valokuvannut auringonnousuja sängystä käsin ja ollut oma tavanomainen kissamuijaisuuteni.





maanantai 4. maaliskuuta 2013

tunnustus villasukista

Villasukat ovat tärkeä asia. Niiden kuuluu olla mumman tai isoäidin kutomat.

Minulla on kolme käyttöparia tällä hetkellä. Eripariset, punainen ja luumunvioletti, ovat kotisukat. Ne parhaat ja jalkoihin muotoutuneet. Punainen vasemmassa ja violetti oikeassa. Alkavatkin jo hiutua päkiästä puhki.
Sitten harmaat sukat ovat kyläilysukat. Yksiä vähän rumia käytän kengissä. Näitä kolmea ei voi käyttää kuin omassa tarkoituksessaan, tai maailmani kaatuu.

Olen villasukkatyttö, kesät talvet.