perjantai 26. huhtikuuta 2013

oho

Lukioikäisenä ramppasin viikoittain kirpputorien hyllyjen välissä, aina välillä löysinkin jotain. Kasari-mylittleponyja, vaatteita, kenkiä. Kirjoja. Nyt on taas mennyt muutamia vuosia ilman pienintäkään tärppiä, varsinkin Kouvolassa kirpputorien anti vain tekee vihaiseksi. Seinäjoella vieläkin pyrin käymään kirpputoreilla aina tilaisuuden tullen.

Se alustuksesta. Olen jonkin aikaa roikkunut koulumme fb-kirppiksellä ja olen valtaisan ilahtunut, kuinka siellä aina välillä jopa tulee itseä miellyttäviä asioita vastaan. Villatakkia, farkkuliiviä. Tänään kävin sovittamassa ja ostamassa pois kauan kuolatut kengät. Sain puolet halvemmalla kuin kaupasta, käyttämättömät. Oho. Nyt minulla on rakot pikkuvarpaissa ja hymy leveä.


torstai 18. huhtikuuta 2013

hah

Irviina nakkasi haasteella joku aika sitten. Oivoi.

" Haasteen tarkoitus on löytää uusi blogeja ja auttaa huomaamaan heitä joilla on alle 200 lukijaa.
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa jolla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista."


Asioita:
1. Olen viime aikoina koukuttanut itseni ruisleipään ja maitoon.
2. Pääsiäisenä koppasin porukoilta mukaani vanhan tamagotchini. Se on vieläkin hengissä, öö okei.
3. Olen laiska ja turpea.
4. Se ei silti estä minua pitämästä silloin tällöin itseäni maailman mahtavimpana tyyppinä.
5. Olen luonteva teinityttöjen olkapää ja pidän roolistani.
6. Tänään suuntasin ensimmäistä kertaa sipsihyllyn ohi mielummin hedelmätiskille.
7. Olen löytänyt ebayn ilot.
8. En tiedä, mitä pitäisi ajatella siitä, että suurin osa valokuvistani käsittelee kissoja.
9. Olen tosin iloinen, kun Kawasari pyysi minua kirjoittamaan kissoistani Kseyn jäsenlehteen, koska R&R ovat Kseyltä lähtöisin.
10. Olen aika siiderilortto.


Kysymykset haastetuille:

1. Lempparijuomasi?
    - ...vesi?
2. Mikä saa sinut hymyilemään kerta toisensa jälkeen?
   - H. Hän tekee minut maailman onnellisimmaksi tytök naiseksi.
3. Entä mikä tekee sinut surulliseksi? 
   - Näin äkkiseltään ei tule mitään spesifiä mieleen.
4. Kaikkien aikojen paras joululahja olisi? 
   - Kamalan vaikea kysymys, kun mulla on melkein kaikki tarpeellinen. Uusi koti kattohuoneistosta?
5. Huono ja hyvä puoli itsessäsi?
   - Olen äänekäs ja puhun liikaa. Olen hyväntuulinen ja sosiaalinen.
6. Kuvitteletko koskaan ratsastavasi jäätelöpurkilla suuren sateenkaaren päästä päähän päästäksesi Narnian läpi posliinipytylle?
  - Harvemmin, mutta haaveilen kyllä Discworldista ja sir Samuel Vimesistä.
7. Minkä värinen on hammasharjasi?
  - Valkoharmaa.
8. Syksy vai kevät?
  - Molemmat. Syksy on ihastuttava haikeudessa ja luopumisessaan, kevättä rakastan sen odotuksen tunteen vuoksi.
9. Tiedätkö että voivatko perhoset pissiä? (sain itse kuulla tuohon vastauksen eilen!)
  - Kun minua heitettiin tällä haasteella, piti oikein googlata erikseen vastaus aiheeseen. Nyt tiedän.
10. Mitä mieltä olet homoavioliitoista?
  - Olen mieltä. Ihmisoikeudet tasa-arvo bla bla bla.
11. Mihin luulet kuolevasi, kun sen aika koittaa?
  - En ole ajatellut asiaa. Ei oikeastaan kiinnostakaan.


Joo. En haasta eteenpäin.

"kiitos"

Poljin kaverini kanssa koululta kotiin päin, kun huomasimme tien vieressä verenluovutuspisteen kyltin.

"Mennäänkö?"
"Mennään."

Meistä huolehti kanaemo, joka syötti ja juotti ja jutteli. Oli innoissaan ekakertalaisista. Voin kai nyt yliviivata pois neulakammoni. Ei sattunut niin paljoa. Olin vain vähän kärsimätön pääsemään pois laverilta, mutta nähtävästi viisi minuuttia ei riittänyt. Kahvion puolella istuessani en tiennyt, tuleeko oksennus ensin vai lähteekö taju. Ei käynyt kumpaakaan, kaveri haki työntekijän ja päädyin takaisin sängylle. Puoleksi tunniksi. Tylsää ja vähän noloa. Pöh.

Kuvitukseksi H:n vanhempien koiravauva ja pirisilmä-Riesaa. Ronjaakin.

Minun on ehkä pakko saada joskus oma koiravauva. Ensin pelkäsin koiria, sitten en pitänyt. Sitten aloin sietää, pitää ja nyt kahden koiravauvan möhkäämistä seuratessa tekee omaa mieli. Siihen vain menee vielä kauan, koska en osaa olla kotona koiran tarpeiden mukaan. Kissat vielä pärjäävät kaksistaan jonkin aikaa.









keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

ffuu flu

Kaksi tuntia makasin sohvalla puolimakaavassa asennossa, kun muutenkaan en osaa olla. Silmiä kirveltää ja nenää kutittaa ja aivastuttaa, enkä pysty edes hengittämään. H nukkui pää olkaani vasten ja tietokoneelta soi musiikki. Auringonpaisteessa, taivasta katsellessa (silmät kiinni) pystyin kuvittelemaan nurmikot vihreiksi ja puihin silmuja. Musiikki oli samaa, kuin mitä olen nuorempana kuunnellut samana vuodenaikana. En ollutkaan vuosiin kuunnellut heitä. Toivotin heidät tervetulleiksi ja nyt minulla on muutama albumi lisää keväthilpeyttä.

Flunssa tekee minut melodramaattiseksi ja taannuttaa kiukuttelevan viisivuotiaan tasolle.

tiistai 2. huhtikuuta 2013

aoöfih

Minulla kesti melkein puolitoista vuotta tehdä pesäero lapsuudenkotiini. Oli vastahakoisuutta mennä sinne takaisin edes käymään, turhautuneisuutta ja pyristelyä. Nyt olen siinä vaiheessa, että kärsin ensimmäistä kertaa elämässäni satunnaisesta koti-ikävästä ja kotiin on mukava mennä. Vähän itkettääkin pois lähtiessä.

Vaikka mikään ei ole niin kuin ennen. Kun ajoin H:n kanssa sunnuntaiaamuna pois kaveriltani, jonka (vanhempien) luona muutamia aiemmin hengasin säännöllisesti viikonloppuja, krebasimme ja olimme kuin pahemmatkin paita ja perse, tajusin jotain vähäsen musertavaa. Vaikka auto jolla ajoin ja musiikki jota kuuntelin olivat samoja kuin aina ennenkin, ne eivät olleet minun. Auto(ni) on siirtynyt isoveljeni nimiin ja karannut Turkuun ja cd oli heidän. Toimii vertauskuvana koko tilanteeseen. Minulla ei ole enää omaa sänkyäni, ei kirjoituspöytääni, eikä edes kirjahyllyäni. Raamit kotona ovat samat, mutta sisällä pakka on sekoitettu.

Y-hyy.